lauantai 16. toukokuuta 2015

Kymmenes hääpäivä


Kymmenen vuotta sitten, 16.5. 2005, sanoin virallisesti tahdon Hoo-Hoo Oy:lle. Jätin haikein mielin edellisen puolisoni Ajaston ja astuin uus-vanhaan suhteeseen. Ei kuitenkaan voi sanoa, että vanha suola alkoi janottaa,  ehkä ennemminkin tämä oli järjestetty liitto.

Avioliitto on suhteen sinetöinti ja tässä tapauksessa pitkän suhteen, koska olin kasvanut tämän yrityksen parissa ja  jo pikkutyttönä autoin sen minkä osasin Muistan hyvin saaneeni 8 vuotiaana 10 penniä per kasattu kärpäslätkä. Ja tienistit meni varmaankin karkkikauppaan eli hyvin oli FIFO jo silloin hallussa :D Toisaalta näen asian niin, että olisin ollut 10 vuotta etuajassa tv-ohjelmien saralla ja osallistunut ohjelmaan  ´Ensitreffit alttarilla´, koska yrittäjäksi ryhtymisen päätin nopeasti ja pääsin tutustumaan puolisooni todenteolla vasta, kun aamen oli sanottu.

Itselläni oikeasta avioliitosta ei ole kokemusta, mutta mitä isot tytöt ovat kertoneet, niin pystyn hyvin rinnastamaan oman yrityksen ja avioliiton. Sanonta niin myötä kuin vastamäessä pitää molemmissa hyvin paikkaansa.  Yritykseen on sitouduttava ja sen eteen on tehtävä töitä, jotta homma toimii. Uhrauksia on tehtävä, mutta onnistuessaan se antaa paljon. Sekä avioliitto, joukkueurheilu ja yritys on kaikki yhteen hiileen puhaltamista, vaikka tekijät on yksilöitä.


KRIISIT
Sanotaan, että suhteessa on tietyn väiajoin kriisejä; kolmen vuoden ja seitsemän vuoden kriisit. Molemmista olen selvinnyt. Ja hyvin pystyn ne myös tästä suhteesta löytämään. Kolmen vuoden kriisin kohdalla tajusin, että elämässä on muutakin kuin työ, joten opettelin elämään elämää muun kuin työn kautta. Ja voih, se oli helpotus.

Seitsemän vuoden kriisi; mihin suuntaan tätä suhdetta on vietävä? Vähän junnataan paikallaan -  menee ihan ok, mutta paremminkin voisi mennä, jotta tulevaisuus on turvattu. Siitä on nyt kolme vuotta ja kriisin kysymys leijuu edelleen tavallaan ilmassa, vaikka suunta on jo tiedossa. Yhteistä matkaa on sen verran jo kuljettu, että ei tässä nyt enää vain katsella, vaan tehdään tätä ihan vakavissaan.

Välillä haaveilen oikeisiin töihin menemisestä, mutta ehkä tämä uusi ammatillisempi suuntaa myös opettaa arvostamaan omaa työtäni ja koen olevani oikeissa töissä :)

Meidän avioliitto on myös löytänyt uuden suunnan ns. ulkopuolisesta suhteesta. Tai ehkä ei ole asiallista puhua kolmannesta osapuolesta, koska niistä ei seuraa ikinä mitään hyvää. Tässä on kyse ehkä enemmänkin suhdetta vahvistavasta kumppanuudetsa, josta kerron lisää seuraavassa blogikirjoituksessa. Ratkaisevat sanat ovat kuitenkin BE YOUR BRAND ja tämä tulee tekemään avioliitostamme entistä vahvemman uusien näkemysten myötä tuoden käyttöön työkaluja hoitamaan paremmin yhteisiä ystävyyssuhteitamme eli asiakkaita



 

keskiviikko 25. helmikuuta 2015

Craft - voiko 38 mitalia olla väärässä?

Craftin lanseeraustilaisuudessa kerrottiin, että Sotshissa 38 urheilijaa, jotka oli puettu Craftin vaatteisiin, pääsivät mitaleille. Valitettavasti siinä vaiheessa keskittyminen herpantui, kun kerrottiin miten saldo jakautui kullan, hopean ja pronssin välille. Keskittymisen herpaantuminen johtui siitä, että aloin miettimään infon tärkeyttä, mutta hitaana hämäläisenä kävin asioita läpi ja rupesin miettimään tarkemmin asiaa.



Voiko 38 mitalia olla väärässä? Ei voi. Vaikka kyseessä on sponsorointi ja raha, niin huippu-urheilijat eivät huonoilla tamineilla kilpaile. Enhän itsekään lähde lenkille surkeissa kengissä tai hankaavassa t-paidassa. En, vaikken kilpaurheilija olekaan eikä mulle vaatteita sponsoroida. :) 

Craftin vaatteissa on vain sitä jotain. Ja näytti sitä omastakin vaatekaapista löytyvän monta vuotta sitten hankittuna. :D

Tärkein kerros on se, joka on ihoa vasten.

Kokeilkaapa pakkassäällä jättää aluskerros kokonaan pois, mutta muuten laitatte vaatetta monta kerrosta näyttääksenne Michelinukolta. Noup, ei auta. Kylmä tulee jossain vaiheessa. 

Craftin vaatteet sopivat muuhunkin kuin urheiluun - valikoimasta löytyy vaatteita kaikelaiseen käyttöön ja värejä on laidasta laitaan. Todennäköisesti myös teidän yritykselle löytyy tästä väriskaalasta sopiva. Asiakkaiden kanssa on kyllä hauska käydä keskustelua hänen toivoessaan lisää värejä valikoimaan. Arvaatte varmaan mikä väri valitaan noin 90% tapauksista. Black is black :D


Vielä on talvea jäljellä, joten kunnon vaatteet päälle ja ulkoilemaan. Pakkanen ja talvi on pukeutumiskysymys. 

Pakkas- ja lumikeliä edelleen toivoen,
                                                      Heidi



tiistai 27. tammikuuta 2015

Niinhän siinä taas kävi :)

Muistan tammikuun 2014 kuin eilisen päivän;  päätöksiä, joiden todellakin oli tarkoitus pitää. Yksi niistä oli tämän blogin kirjoitus ja yleensä mukavien asioiden tekeminen ei jää, mutta miten kävikään, muka ei löytynyt aikaa tähän. Nyt uusi vuosi, uusi startti ja uudet lupaukset, jotka pitävät :D






Tästä on siis hyvä aloittaa vuosi. Olen monella tapaa haasteita ja painetta rakastava ja on kiva, kun on pikku betsi, kun haastaa itsensä. Näin ollen heitän itselleni haasteen (näin siis myös lupaukset pitävät paremmin ja niistä tulee tapa). Kaikkien niiden kesken, jotka huomaavat ja huomauttavat mulle, että blogi on jäänyt kirjoittamatta jonain kuukautena, arvotaan Craftin Prime t-paita. 

Craftista kerron lisää myöhemmin. Vuoden alusta alkaen meille on nimittäin tullut myyntiin Craftin tuotteet, joista oon itse enemmän kuin innoissaan. Tuotteisiin voit käydä tutustumassa sivuillamme www.hoohoo.fi.

Nauttikaa lumesta ja sen tuomasta valosta!


tiistai 13. toukokuuta 2014

Yrittäjän elämää 9 vuoden ajan

Vuonna 2005 tapahtui elämäni suurin muutos. Isäni äkillinen kuolema laittoi minut suuren päätöksen eteen; jatkanko silloisessa työssäni vai hyppäänkö yrityksemme peräsimeen. Valinta ei ollut ollenkaan helppo, vaikka olin opiskellut Kauhavalla Yrittäjien ammattikorkeakoulussa ja tavallaan jotenkin ehkä ajatellut, että jonain päivänä alan pyörittämään yritystämme. Mutta se, että olin vasta 25v ja elämäni oli asettunut Helsinkiin, ei tehnyt ratkaisua helpoksi. Mutta ratkaisu oli kuitenkin tehtävä ja ajattelin, että tämä kortti pitää katsoa, ettei sitten jälkeen päin tarvitse katua.

www.yrittajat.fi


Siitä päivästä on nyt 9 vuotta, kun otin Hoo-Hoo Oy.n hallintaani. Tai no, kuinka se nyt alussa olikaan hallinnassa, mutta yritys ja halu oli kova. Näin jälkeen päin katsottuna, halu saada yritys menestymään oli vähän liiankin kova, koska ensimmäiset pari vuotta en tehnyt muuta kuin töitä. Kotona kävin vain nukkumassa ja viikonloput meni myös töiden parissa. Sanotaan, että sukupolvenvaihdos pitäisi kestää ainakin kolme vuotta. Itselläni sellaiseen ei ollut mahdollisuutta, vaan tipahdin vaan paikalle ja aloitin työt. Onneksi meillä oli vanhat työntekijät, joista oli todella iso apu. Monena päivänä kuitenkin toivoin, että isäni olisi ollut kertomassa miten näitä hommia tehdään.

Päivääkään en ole päätöstäni katunut, mutta paljon olisi asioita voinut tehdä toisin. Jos nyt pitäisi opastaa uusia yrittäjiä, niin osaisin kyllä neuvoa mitä tehdä ja millä tavalla ja erityisesti mitä ei kannata tehdä. :) Alkuun itsekin halusin tietysti tietää yrityksessä kaiken ja osata jokaisen osa-alueen. Ja uskon sen myös hieman ärsyttäneen työntekijöitäni, koska olin hääsäämässä joka paikassa, mutta tällä varmistin, että osaan itse tarvittaessa tehdä lähes kaiken työn tässä firmassa.




Alkuun ajattelin, että työ on vähän niin kuin harrastus, mutta ajan mittaan tajusin, että en voi ajatella asiaa tällä tavalla, koska muutoin tämä harrastus tulee aikas kalliiksi. Vasta viime vuonna ymmärsin pyytää oikeasti neuvoa minua viisaammilta ja aloitin yhteistyön Konsulttitoimisto Seppo Hoffrénin kanssa. Kahden eri konsultin kanssa meillä oli muutamia tapaamisia ja heiltä sain valtavasti hyviä neuvoja ja vasta nyt tuntuu, että osaan hallita tätä puljua niin kuin olisi pitänyt alusta asti. Toki se on tarkoittanut muutoksia, joita ei ole ollut kaikkien helppo sulattaa ja oma toimintatapani on pitänyt hiukan muuttua. Näen kuitenkin, että tulevaisuutta ajatellen tämä on ollut vain hyväksi. Kuitenkin tarkoitukseni on, että yritys toimii ja voi hyvin vielä 20 vuoden kuluttua.

Vaikken kadu hetkeäkään päätöstäni ryhtyä yrittäjäksi, niin aika ajoin toivoisin, että lähtiessäni töistä voisin vaan sulkea oven ja viettää huolettomasti loppupäivän ilman, että työt olisi mielessä. Kyllä se niin on, että yrittäjä on töissä 24/7. Se siitä paljon kadehditusta yrittäjän vapaudesta :) 

Jos jotain haluan sanoa koulusta valmistuville nuorille on se, että käytäntö opettaa. On turha luulla, että kun on valmistunut koulusta, on kaikkitietävä ja valmis työntekijä. Kaikkea muuta! Kaikista parasta on tutustua perusteellisesti työpaikan jokaiseen osa-alueeseen ja muistaa myös se, että ketjun jokainen lenkki on tärkeä, ei vain se mitä itse teet. Ehdottomasti suosittelen yrittäjyyttä, mutta menestyäkseen se vaatii paljon työtä ja myöskin uhrauksia, mutta lupaan, että tämä on erittäin antoisaa ja kasvattaa henkisesti todella paljon. Pienet vastoinkäymiset eivät paljon hetkauta elämää, kun isommistakin on selvinnyt.

Sain siskoltani tällaisen kyltin. Hänkin itse yrittäjänä huomasi silloisen liiallisen työntekoni ja nykyään osaan arvostaa vapaa-aikaa, terveyttä ja läheisiä ihmisiä ihan eri tavalla. Työt ei tekemällä lopu, mutta elämä on liian lyhyt vain työtekoon.



Aamulypsyn Jaajoa, Annia ja Perälää lainatakseni: Joka päivä on hyvä ottaa pieni pala rauhaa itselle. On se sitten kävelyretki metsässä, jooga, shoppailua tai autossa istumista.

Joten siis: Nyt on aika ottaa pieni pala rauhaa!

maanantai 21. huhtikuuta 2014

TYÖSSÄ JAKSAMISTA JA KOLLEGOIDEN TAPAAMISTA


Itselleni liikunta on aina ollut keino rentoutua ja unohtaa työasiat. Pyrin liikkumaan mahdollisimman monipuolisesti ja niin että en myöskään unohda liikunnan rauhallisempaa puolta eli joogan tai venyttelyn pyrin sisällyttämään jokaiseen viikkooni. Nuorempana aikataulutin elämäni erilaisten tuntien mukaan ja rakastin kovia rääkkitreenejä, mutta nyt tärkeintä on se, että ehtii säännöllisesti liikkumaan ja liikunnan pitää antaa se rauhoittava vaikutus.  Tai no, mikä sen parempaa kuin salilla vedetty kunnon hikitreeni :) Mutta nyt en enää stressaa sitä, että on päästävä aerobic-tunnille vaan jos päivä venyy töissä pitkäksi, niin kävelykin riittää.

Valikoimiimme on tullut tosi hyvät treenitrikoot CliquenActive tightsit. Trikoita löytyy niin naisten kuin miesten mallista ja  soveltuvat hyvin kaikenlaiseen liikuntaan. 

Clique Active tights





Päätimme näin kevään kynnyksellä työporukassa haastaa itsemme kuntoremonttiin ja jokaiselle asetettiin tietty kilomäärä, joka yritetään saada pudotettua kesäkuun loppuun mennessä.Tavoitteeseen päässeet lupasin palkita. Suklaalevy ei kuulemma kelpaa palkkioksi.:) Itse olen tavoitteesta vielä paljon jäljessä, mutta onhan tässä vielä paljon aikaa. 

Hoo-Hoo:n poppoo Ülle, Rami ja  Harri


Viime viikolla olimme kollegoiden kanssa Budapestissä. Maahantuojamme järjestää kaksi kertaa vuodessa heidän asiakasyrityksien toimitusjohtajille mahdollisuuden kokoontua yhteen. Kokoustamme ensin Suomessa ja keväisin lähdemme yleensä ulkomaille jatkamaan erilaisten aihepiirien parissa. Nämä tapaamiset ovat loistava tapa vaihtaa kuulumisia ja jutella missä mennään alallamme. On hienoa, että saman alan ihmiset pystyvät avoimesti puhumaan asioista ja auttaa toisia. Pieni irtiotto arjesta tekee hyvää, vaikka paljon työasioita sivuttiinkin päivien aikana.

Kaikille hyvää viikon alkua ja muistakaa pitää huolta itsestänne töiden ohella!